On se nuoriso niin arvaamatonta.

Tai sitten ei…

Koulun päättäjäispäivälle luvattiin ja saatiin melko huhtikuinen sää. Celsiusasteet eivät suosineet nättejä mekkoja, tuuliolosuhteet tukivat enemmän bedhead-henkistä juhlakampausta ja kosteusprosentit aiheuttivat epäilemättä päänvaivaa aloitteleville pukumiehille.

Aikuiset kiroilivat huolella valmisteltujen puutarhajuhlien akuuttia pakkosiirtoa sisätiloihin, kunnes keksivät iloita siitä, että lapset eivät mene paikalliselle rannalle viiden promillen humalassa raiskattavaksi, ryöstettäväksi, pahoinpideltäväksi ja hukkumaan. Jälkeenpäin lehdistö huokailee, kuinka meidän nuoret on niin fiksuja, koulujen päätösjuhlatkin meni tosi rauhallisesti.

Kysykääpä huviksenne koulujen päättymisen rauhallisuutta niiltä, joilla ei ollut omia juhlia juhlittavanaan. Juhlinta kun ei vaan ole kiinni ilmasta. Jos ilma ei salli rymyämistä ulkona, tapahtuu rymyäminen sisällä.

Ja oi kuinka naapurit iloitsevat…

 

Vainoharha

Ihan käsittämättömän epämiellyttävää, kun ei tiedä kuoliko pyykkikoneen alle paennut hämähäkki murkkuspraysuihkuun vai ei. Todella, TODELLA inhottavaa.

 

Turha vedota disclaimereihin, syy on teidän.

Lakanat pitäisi aina pestä nurin päin, jotta värit pysyisivät mahdollisimman pitkään kauniina. Ymmärrän yskän ja pyrin toimimaan kehotusten mukaan.

Vaan kun ne saatanan lakanat kääntyy aina ympäri pesukoneessa! Joka helvetin kerta nurin päin käännetty pussilakana ja tyynyliina tulee oikein päin kääntyneenä (ja tyynyliina pussilakanan sisään piiloutuneena) koneesta ulos. Käänteinen psykologia ei toimi. Ihan sama missä kuosissa lakanan koneeseen laittaa, oikein päin se sieltä ulos tulee.

Niin että jos palautan pesussa värinsä menettäneen lakanan, syy ei ole väärässä pesussa vaan teidän kyvyttömyydestänne valmistaa tuotteita, joiden kanssa olisi mahdollista toimia oikein.

 

Lapsen tekeminen on uhkapeliä siinä missä venäläinen rulettikin.

Siinä voi käydä niin, että lapsi on perustyytyväinen ja äännähtää muutaman kerran löytäessään tai havaitessaan jotain erityisen kivaa. Vanhemmat voivat puuhastella lapsen läheisyydessä vaikka pihanrakennuspuuhissa.

Siinä voi käydä myös niin, että lapsi on kuin luontaisen ja ehtymättömän energiajuomavarannon voimalla karjuva sumusireeni, jota saa rauhoitella kiertämällä kahdeksikkoa pihapiirissä puolesta tunnista tuntiin, kolmesta neljään kertaa päivässä.

 

Pähkinät on oraville.

On ihan järkevää, että pyykinpesuaineista koetetaan tehdä mahdollisimman tiivistettyjä, ettei silkkaa vettä roudata ympäri maailmaa syyttä suotta. On myös järkevää pienentää pullojen kokoa ja tehdä niitä kierrätysmuoveista, joka säästää raaka-aineita ja parhaassa tapauksessa vähän säästää ympäristöäkin. Mutta kuka helvetin taulapää suunnittelee niiden pesuaineiden käyttömäärät ja pullojen annostelukorkit?! Koneelliseen pyykkiä pitäisi käyttää 24ml pesunestettä, kun pesupallossa mitta-asteikko alkaa 35ml kohdalla! Eikä paljoa auta pesuainepullon korkinkaan käyttäminen mittana, kun 2/3 korkillista olisi se 24ml pesuainetta, mutta korkissa ei ole missään ko. annostuksen kohdalla minkäänlaista merkkiä saatika että siitä perkeleen korkista pystyisi silmämääräisesti tarkalleen määrittelemään missä se 2/3 raja menee. Vittu, pitääkö tässä ruveta kaupan hyllyllä availemaan pullojen korkkeja ja tutkimaan mitä pystyy järkevästi annostelemaan ja missä taas vaaditaan pikku kemistin kitti kylppäriin, ettei koko maailma ole täynnä vaahtoa yliannostuksen jäljiltä? Ja koska en ole ituhippi, en rupea mitään koiran puruleluja pyörittämään pyykkikoneessani, että älkää edes ehdottako mitään vihreää vaihtoehtoa. Ainoa mihin suostun on se, että otatte oman pyykkilaudan ja mäntysuovan kainaloon ja tulette aina pyydettäessä hoitamaan talouden pyykit…

 

 

Kannattaa investoida kannettavan kuulokkeisiin.

Vastauksena omaan kysymykseeni todettakoon tässä täten tämä.

Kossin kuulokkeiden keskimääräinen kestoaika = 2 – 8 kk.

Sennheiserin kuulokkeiden käyttöaika = 2,5 vuotta.

Kuulokkeet käytössä ja mukana 6 – 7 pv/vk 12 kk/v.

Ja nyt kun Sennheiserit hajosivat, niillä voi edelleenkin kuunnella. Niistä hajosi vain liitintä suojaava kumi. Ei liitin eikä etenkään piuhan liitokset.

 

Aikuisten vandalismia II.

Kuvittelin tähän asti, että vain vapina-vanhukset käyttävät tukkurullittain sitkeäliimaisinta, halvinta mahdollista teippiä kaiken “korjaamiseen” ja paikallaan pitämiseen, mutta ei. Eikös jumaliste joka nurkalla ole teippiä. Vittu teippiä. Mikä halvattu täysikäisiä naisihmisiä vaivaa, kun joka hiton mööpeliin, seinään, kirjeeseen, muistiinpanoon, lahjapakettiin ja lusikanvarteen on pakko tunkea teippiä koristeeksi. Ei jumaliste, mikään ei ole kaameamman näköistä kuin reunoiltaan karvoja rehottava teippi. Ja kun se on edelleenkin vain teippiä.

Vastaiskuksi ostin maastokuvioitua jesseä. Kattellaan sitten miten suu pannaan.

Pitäkää ne akkanne kurissa, prkl.

 

Pientä pränttiä.

Oletus siitä, että kissa on kotieläimenä siisti, on aivan oikea.

On suuri virhe erehtyä kuvittelemaan, että sama koskisi kissan mukana kulkevia asioita kuten vaikkapa kissanhiekkaa.

 

Smör mamma, julsexan kommer tillbaka!

Syöttekö te sitä pelkkää voita koko joulun vai mitä hittoa te sillä teette? Tässä maassa tuskin karppaajiakaan on ihan niin paljoa, kuin lehdistö antaa ymmärtää “pulan” aiheuttajiksi. Laatikoiden teko ja kinkunpaisto pitäisi onnistua ihan ilman sitä rasvaköntsää enkä ole kuullut kenenkään tekevän voitaikinaansakaan itse. Pitääkö tässä nyt alkaa varautumaan siihen skenaarioon, että seuraavan kerran kuolinpesää tyhjentäessä voi nakkailla mummolasta arkkupakastimellisen vuosikertavoipaketteja mäkeen, kun oli vähän varauduttu pula-ajan uuteen tulemiseen?

 

 

Kukaan ei ole kotona.

Te vain luulette näkevänne minut tekemässä töitä läppärillä keittiön ikkunan ääressä. Olen etätöissä, jotta voin olla pukeutumatta ja lääväillä koko päivän. En kaipaa yhtään huoltomiestä tai rakennusliikkeen heppua pyörähtämässä toimittamaan ensimmäistäkään asiaa.

Hajaantukaa. Täällä ei ole mitään toimitettavaa.